2016 Kansainvälinen konferenssi etnisten ja uskonnollisten konfliktien ratkaisemisesta ja rauhan rakentamisesta

Kolmas etnisten ja uskonnollisten konfliktien ratkaisua ja rauhanrakentamista käsittelevä konferenssi

Konferenssin tiivistelmä

ICERM uskoo, että uskontoon liittyvät konfliktit luovat poikkeuksellisia ympäristöjä, joissa ilmaantuu sekä ainutlaatuisia esteitä (rajoitteita) että ratkaisustrategioita (mahdollisuuksia). Riippumatta siitä, onko uskonto olemassa konfliktien lähteenä, juurtunut kulttuurinen eetos, yhteiset arvot ja keskinäiset uskonnolliset vakaumukset voivat vaikuttaa olennaisesti sekä konfliktinratkaisuprosessiin että lopputulokseen.

Eri tapaustutkimuksiin, tutkimustuloksiin ja käytännön kokemuksiin tukeutuen vuoden 2016 vuotuinen kansainvälinen etnisten ja uskonnollisten konfliktien ratkaisua ja rauhanrakentamista käsittelevä konferenssi pyrkii tutkimaan ja edistämään Abrahamin uskonnollisten perinteiden yhteisiä arvoja. Juutalaisuus, kristinusko ja islam. Konferenssin on tarkoitus toimia ennakoivana foorumina jatkuvalle keskustelulle ja tiedon levittämiselle myönteisistä, prososiaalisista rooleista, joita uskonnolliset johtajat ja toimijat, joilla on yhteiset aabrahamilaiset perinteet ja arvot, ovat olleet aiemmin ja jatkavat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa. rauhanomainen riitojen ratkaiseminen, uskontojen välinen vuoropuhelu ja ymmärrys sekä sovitteluprosessi. Konferenssissa korostetaan, miten yhteiset arvot toimivat Juutalaisuus, kristinusko ja islam voitaisiin käyttää edistämään rauhan kulttuuria, tehostamaan sovittelu- ja dialogiprosesseja ja -tuloksia sekä kouluttamaan uskonnollisten ja etnopoliittisten konfliktien välittäjiä sekä poliittisia päättäjiä ja muita valtiollisia ja ei-valtiollisia toimijoita, jotka työskentelevät väkivallan vähentämiseksi ja konfliktien ratkaisemiseksi.

Tarpeet, ongelmat ja mahdollisuudet

Vuoden 2016 konferenssin teemaa ja toimintaa tarvitaan kipeästi konfliktinratkaisuyhteisön, uskonryhmien, poliittisten päättäjien ja suuren yleisön keskuudessa, varsinkin nyt, kun tiedotusvälineiden otsikot ovat kyllästyneet kielteisistä näkemyksistä uskonnosta ja uskonnollisen ääriliikkeiden vaikutuksista ja vaikutuksista. terrorismi kansalliseen turvallisuuteen ja rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Tämä konferenssi toimii ajankohtaisena foorumina esitellä, missä määrin uskonnolliset johtajat ja uskoon perustuvat toimijat Abrahamin uskonnollisista perinteistä -Juutalaisuus, kristinusko ja islam – työskentelemään yhdessä rauhan kulttuurin edistämiseksi maailmassa. Koska uskonnon rooli sekä valtioiden sisäisissä että valtioiden välisissä konflikteissa jatkuu edelleen ja joissakin tapauksissa jopa lisääntyy, välittäjien ja avustajien tehtävänä on arvioida uudelleen, kuinka uskontoa voidaan käyttää tämän suuntauksen vastustamiseen, jotta voidaan sekä käsitellä konfliktia että vaikuttaa myönteisesti konfliktiin. yleinen konfliktinratkaisuprosessi. Koska tämän konferenssin taustalla oleva oletus on, että Abrahamin uskonnolliset perinteet - Juutalaisuus, kristinusko ja islam – joilla on ainutlaatuinen voima ja yhteiset arvot, joita voidaan hyödyntää rauhan edistämisessä, on välttämätöntä, että konfliktinratkaisuyhteisö omistaa merkittäviä tutkimusresursseja ymmärtääkseen, missä määrin nämä uskonnot ja uskoon perustuvat toimijat voivat vaikuttaa myönteisesti konfliktinratkaisustrategioihin, prosesseihin ja tuloksiin . Konferenssin tavoitteena on luoda tasapainoinen konfliktinratkaisumalli, joka voidaan jäljitellä etnouskonnollisiin konflikteihin maailmanlaajuisesti.

Päätavoitteet

  • Tutki ja paljasta juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin juurtunut kulttuurinen eetos, yhteiset arvot ja keskinäiset uskonnolliset uskomukset.
  • Tarjoa Aabrahamilaisten uskonnollisten perinteiden osallistujille tilaisuus paljastaa rauhaan perustuvat arvot uskonnoissaan ja selittää, kuinka he kokevat pyhyyden.
  • Tutkia, edistää ja levittää tietoa Abrahamin uskonnollisten perinteiden yhteisistä arvoista.
  • Luo ennakoiva foorumi jatkuvalle keskustelulle ja tiedon levittämiselle myönteisistä, prososiaalisista rooleista, joita uskonnolliset johtajat ja uskoon perustuvat toimijat, joilla on jaettu aabrahamilainen perinne ja arvot, ovat olleet aiemmin ja jatkavat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa ja riitojen rauhanomaisessa ratkaisemisessa. , uskontojen välinen vuoropuhelu ja ymmärrys sekä sovitteluprosessi.
  • Korosta, miten jaetut arvot vaikuttavat Juutalaisuus, kristinusko ja islam voitaisiin käyttää edistämään rauhan kulttuuria, tehostamaan sovittelu- ja dialogiprosesseja ja -tuloksia sekä kouluttamaan uskonnollisten ja etnopoliittisten konfliktien välittäjiä sekä poliittisia päättäjiä ja muita valtiollisia ja ei-valtiollisia toimijoita, jotka työskentelevät väkivallan vähentämiseksi ja konfliktien ratkaisemiseksi.
  • Tunnista mahdollisuudet yhteisten uskonnollisten arvojen sisällyttämiseen ja hyödyntämiseen uskonnollisten komponenttien konfliktien sovitteluprosesseissa.
  • Tutki ja muotoile ainutlaatuisia ominaisuuksia ja resursseja, joita juutalaisuus, kristinusko ja islam tuovat rauhanprosessiin.
  • Tarjoa ennakoiva foorumi, jolta jatkuva tutkimus uskontoon ja uskoon perustuvien toimijoiden erilaisista rooleista konfliktien ratkaisemisessa voisi kehittyä ja menestyä.
  • Auta osallistujia ja suurta yleisöä löytämään odottamattomia yhteisiä piirteitä juutalaisuudesta, kristinuskosta ja islamista.
  • Kehitä viestintälinjoja vihamielisten osapuolten välillä ja niiden välillä.
  • Edistää rauhanomaista rinnakkaiseloa, uskontojen välistä vuoropuhelua ja yhteistä yhteistyötä.

Aihealueet

Vuoden 2016 vuosikonferenssin esitelmät ja toiminnot keskittyvät seuraaviin neljään (4) teema-alueeseen.

  • Uskontojen välinen vuoropuhelu: Uskonnolliseen ja uskontojen väliseen vuoropuheluun osallistuminen voi lisätä ymmärrystä ja lisätä herkkyyttä muita kohtaan.
  • Yhteiset uskonnolliset arvot: Uskonnollisia arvoja voidaan tuoda auttamaan puolueita löytämään odottamattomia yhteisiä piirteitä.
  • Uskonnolliset tekstit: Uskonnollisia tekstejä voidaan hyödyntää yhteisten arvojen ja perinteiden tutkimisessa.
  • Uskonnolliset johtajat ja uskoon perustuvat toimijat: Uskonnolliset johtajat ja uskoon perustuvat toimijat ovat ainutlaatuisessa asemassa rakentamaan suhteita, jotka voivat kehittää luottamusta osapuolten välillä ja niiden välillä. Vuoropuheluun rohkaisemalla ja yhteisen yhteistyön mahdollistamalla uskoon perustuvilla toimijoilla on voimakas potentiaali vaikuttaa rauhanrakennusprosessiin (Maregere, 2011 lainattu Hurst, 2014).

Toiminta ja rakenne

  • Esitykset – Pääpuheenvuorot, kunniapuheenvuorot (asiantuntijoiden näkemyksiä) ja paneelikeskustelut – kutsutuilta puhujilta ja hyväksyttyjen julkaisujen kirjoittajilta.
  • Teatteri- ja dramaattiset esitykset – Musikaalien/konsertin esitykset, näytelmät ja koreografiset esitykset.
  • Runoutta ja keskustelua – Opiskelijoiden runo- ja väittelykilpailu.
  • "Rukoile rauhaa" – "Pray for Peace" on ICERM:n äskettäin käynnistämä moniuskoninen, monietninen ja maailmanlaajuinen rauhanrukous, joka on olennainen osa sen tehtävää ja työtä sekä keinona auttaa palauttamaan rauha maan päälle. "Pray for Peace" käytetään vuoden 2016 vuosittaisen kansainvälisen konferenssin päätteeksi, ja sitä avustavat konferenssissa läsnä olevat juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin uskonnolliset johtajat.
  • Palkintoillallinen – Säännöllisenä harjoituksena ICERM jakaa vuosittain kunniapalkinnot nimetyille ja valituille henkilöille, ryhmille ja/tai organisaatioille tunnustuksena heidän poikkeuksellisista saavutuksistaan ​​järjestön tehtävään ja vuosikonferenssin teemaan liittyvillä aloilla.

Odotetut tulokset ja menestyskriteerit

Tulokset/vaikutus:

  • Tasapainoinen malli konfliktinratkaisusta luodaan, ja se ottaa huomioon uskonnollisten johtajien ja uskoon perustuvien toimijoiden roolit sekä sisällyttää ja hyödyntää aabrahamilaisten uskonnollisten perinteiden yhteisiä arvoja etnouskonnollisten konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa.
  • Keskinäinen ymmärrys lisääntyi; herkkyys muille lisääntynyt; yhteistä toimintaa & yhteistyöt edistäätoim.; sekä osallistujien ja kohdeyleisön nauttiman suhteen tyyppi ja laatu muuttuivat.
  • Konferenssijulkaisun julkaiseminen Journal of Living Togetherissa tarjotakseen resursseja ja tukeakseen tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja konfliktien ratkaisun ammattilaisten työtä.
  • Digitaalinen videodokumentaatio konferenssin valituista osista tulevaa dokumenttituotantoa varten.
  • Konferenssin jälkeisten työryhmien perustaminen ICERM Living Together Movementin alle.

Mittaamme asennemuutoksia ja lisääntynyttä tietämystä istuntoa edeltävien ja jälkeisten testien sekä konferenssiarviointien avulla. Mittaamme prosessin tavoitteita keräämällä tietoja re: nos. osallistuminen; edustettuina olevat ryhmät – lukumäärä ja tyyppi –, konferenssin jälkeisten toimintojen loppuun saattaminen ja alla olevien vertailuarvojen saavuttaminen, mikä johtaa menestykseen.

vertailuarvot:

  • Vahvista esittäjät
  • Ilmoittaudu 400 henkilöä
  • Vahvista rahoittajat ja sponsorit
  • Pidä konferenssi
  • Julkaise havainnot

Toiminnan ehdotettu aika

  • Suunnittelu alkaa vuoden 2015 vuosikonferenssin jälkeen 19 mennessä.
  • 2016 konferenssitoimikunta nimitetty 18 mennessä.
  • Valiokunta kokoontuu kuukausittain joulukuusta 2015 alkaen.
  • Ohjelma ja aktiviteetit kehitetty 18 mennessä.
  • Kampanja ja markkinointi alkaa 18 mennessä.
  • Call for Papers julkaistu 1 mennessä.
  • Abstraktien toimittamisen määräaikaa jatkettu 31 asti.
  • Valitut esittelypaperit on ilmoitettu 9 mennessä.
  • Tutkimus-, työpaja- ja täysistunnon pitäjät vahvistettiin 15 mennessä.
  • Paperin jättöaika: 30.
  • Ilmoittautuminen – ennakkokonferenssi päättyy 30 mennessä.
  • Pidä 2016 konferenssi: "Yksi Jumala kolmessa uskossa:…" 2. ja 3. marraskuuta 2016.
  • Muokkaa konferenssivideoita ja julkaise ne 18. joulukuuta 2016 mennessä.
  • Konferenssijulkaisut on toimitettu ja konferenssin jälkeinen julkaisu – Journal of Living Togetherin erikoisnumero julkaistu 18. tammikuuta 2017 mennessä.

Lataa konferenssiohjelma

Vuoden 2016 kansainvälinen konferenssi etnisten ja uskonnollisten konfliktien ratkaisemisesta ja rauhan rakentamisesta New Yorkissa, Yhdysvalloissa, 2.-3. Teema: Yksi Jumala kolmessa uskossa: Aabrahamin uskonnollisten perinteiden yhteisten arvojen tutkiminen – juutalaisuus, kristinusko ja islam .
Jotkut vuoden 2016 ICERM-konferenssin osallistujista
Jotkut vuoden 2016 ICERM-konferenssin osallistujista

Konferenssin osallistujat

2.–3. marraskuuta 2016 yli sata konfliktinratkaisututkijaa, harjoittajaa, päätöksentekijää, uskonnollista johtajaa ja opiskelijaa eri aloilta ja ammateista sekä yli 15 maasta kokoontui New Yorkiin 3.rd Vuosittainen kansainvälinen konferenssi etnisten ja uskonnollisten konfliktien ratkaisemisesta ja rauhan rakentamisesta sekä Pray for Peace -tapahtuma – moniuskoninen, monietninen ja monikansallinen rukous maailmanlaajuisen rauhan puolesta. Konferenssissa konfliktianalyysin ja -ratkaisun asiantuntijat ja osallistujat tarkastelivat huolellisesti ja kriittisesti Abrahamin uskonperinteiden yhteisiä arvoja – juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. Konferenssi toimi ennakoivana foorumina jatkuvalle keskustelulle ja tiedon levittämiselle myönteisistä, prososiaalisista rooleista, jotka nämä yhteiset arvot ovat olleet aiemmin ja ovat edelleen vahvistaneet sosiaalista yhteenkuuluvuutta, rauhanomaista riitojen ratkaisemista, uskontojen välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä, ja sovitteluprosessi. Konferenssissa puhujat ja panelistit korostivat, kuinka juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä arvoja voitaisiin hyödyntää rauhan kulttuurin edistämisessä, sovittelu- ja dialogiprosessien ja -tulosten edistämisessä sekä uskonnollisten ja etnopoliittisten konfliktien välittäjien kouluttamisessa. päättäjinä ja muina valtiollisina ja ei-valtiollisina toimijoina, jotka pyrkivät vähentämään väkivaltaa ja ratkaisemaan konflikteja. Meillä on kunnia jakaa kanssasi valokuva-albumi 3rd vuotuinen kansainvälinen konferenssi. Nämä kuvat paljastavat konferenssin ja rauhanrukoilutapahtuman tärkeitä kohokohtia.

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kääntyminen islamiin ja etniseen nationalismiin Malesiassa

Tämä artikkeli on osa laajempaa tutkimusprojektia, joka keskittyy etnisen malaijilaisen nationalismin ja ylivallan nousuun Malesiassa. Vaikka etnisen malaijilaisen nationalismin nousu voidaan johtua useista tekijöistä, tässä artikkelissa keskitytään erityisesti Malesian islamilaisen muunnoslakiin ja siihen, onko se vahvistanut etnistä malaijilaista ylivaltaa vai ei. Malesia on monietninen ja moniuskontoinen maa, joka itsenäistyi briteistä vuonna 1957. Malaijat, jotka ovat suurin etninen ryhmä, ovat aina pitäneet islamin uskontoa osana identiteettiään, mikä erottaa heidät muista etnisistä ryhmistä, jotka tuotiin maahan Britannian siirtomaavallan aikana. Vaikka islam on virallinen uskonto, perustuslaki sallii muiden kuin malaijilaisten malesialaisten, nimittäin etnisten kiinalaisten ja intialaisten, harjoittaa rauhanomaisesti muita uskontoja. Malesiassa muslimien avioliittoja säätelevä islamilainen laki on kuitenkin velvoittanut ei-muslimien kääntymään islamiin, jos he haluavat mennä naimisiin muslimien kanssa. Tässä artikkelissa väitän, että islamilaista käännöslakia on käytetty työkaluna vahvistamaan Malesiassa etnistä malaijilaista nationalismia. Alustavat tiedot kerättiin muiden kuin malaijilaisten kanssa naimisissa olevien malaijilaisten muslimien haastattelujen perusteella. Tulokset ovat osoittaneet, että suurin osa malaijilaisista haastatelluista pitää islamiin kääntymistä niin välttämättömänä kuin islamilainen uskonto ja osavaltion laki edellyttävät. Lisäksi he eivät myöskään näe mitään syytä, miksi ei-malaijat vastustaisivat kääntymistä islamiin, sillä avioliitossa lapsia pidetään automaattisesti malaijilaisina perustuslain mukaan, mikä sisältää myös aseman ja etuoikeudet. Islamiin kääntyneiden ei-malaijien näkemykset perustuivat toissijaisiin haastatteluihin, joita muut tutkijat ovat tehneet. Koska muslimina oleminen liittyy malaijilaisuuteen, monet muut kuin malaijilaiset, jotka kääntyivät, kokevat, että heiltä on ryöstetty uskonnollinen ja etninen identiteetti, ja heidän painostuksensa omaksua etninen malaijilainen kulttuuri. Vaikka muuntolain muuttaminen saattaa olla vaikeaa, avoin uskontojen välinen vuoropuhelu kouluissa ja julkisella sektorilla saattaa olla ensimmäinen askel tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Jaa: