Katalonian itsenäisyys – Espanjan yhtenäisyyden konflikti

Mitä tapahtui? Konfliktin historiallinen tausta

1. lokakuuta 2017 Katalonia, Espanjan osavaltio, järjesti kansanäänestyksen itsenäisyydestä Espanjasta. Katalonian kansalaisista 43 prosenttia äänesti ja äänestäneistä 90 prosenttia kannatti itsenäisyyttä. Espanja julisti kansanäänestyksen laittomaksi ja ilmoitti, ettei se kunnioittaisi sen tuloksia.

Katalonian itsenäisyysliike heräsi uudelleen vuoden 2008 talouskriisin jälkeen, kun se oli ollut lepotilassa. Katalonian työttömyys lisääntyi, samoin käsitys siitä, että Espanjan keskushallinto oli vastuussa ja että Katalonia pärjäisi paremmin, jos se voisi toimia itsenäisesti. Katalonia kannatti autonomian lisäämistä, mutta kansallisella tasolla Espanja torjui vuonna 2010 Katalonian ehdottamat uudistukset, mikä vahvisti sympatiaa itsenäisyyttä kohtaan.

Jälkeenpäin katsottuna Espanjan valtakunnan hajoaminen siirtomaa itsenäisyysliikkeiden menestyksen ja Espanjan ja Amerikan välisen sodan seurauksena heikensi Espanjaa tehden siitä haavoittuvan sisällissodalle. Kun kenraali Franco, fasistinen diktaattori, vahvisti maan vuonna 1939, hän kielsi katalaanin kielen. Tämän seurauksena Katalonian itsenäisyysliike pitää itseään antifasistisena. Tämä on aiheuttanut kaunaa joissakin unionisteissa, jotka myös pitävät itseään antifasistisina ja kokevat olevansa luokiteltu epäoikeudenmukaisesti.

Toistensa tarinat – Kuinka kukin ihminen ymmärtää tilanteen ja miksi

Katalonian itsenäisyys – Katalonian pitäisi jättää Espanja.

Position: Katalonia pitäisi hyväksyä itsenäiseksi kansakunnaksi, joka on vapaa itsehallinnolle ja joka ei ole Espanjan lakien alainen.

Harrastukset: 

Prosessin legitimiteetti:  Suurin osa katalonialaisista kannattaa itsenäisyyttä. Kuten Katalonian presidenttimme Carles Puidgemont sanoi puheessaan Euroopan unionille: "Kansakunnan tulevaisuudesta päättäminen demokraattisesti ei ole rikos." Käytämme äänestystä ja mielenosoituksia, jotka ovat rauhanomaisia ​​keinoja vaatimustemme esittämiseen. Emme voi luottaa senaattiin, joka tukee pääministeri Mariano Rajoyta, että se kohtelee meitä oikeudenmukaisesti. Olemme jo nähneet kansallisen poliisin väkivaltaa, kun järjestimme vaalit. He yrittivät rajoittaa itsemääräämisoikeuttamme. He eivät ymmärtäneet, että tämä vain vahvistaa tapaustamme.

Kulttuurien säilyttäminen: Olemme muinainen kansakunta. Fasistinen diktaattori Franco pakotti meidät Espanjaan vuonna 1939, mutta emme pidä itseämme espanjalaisina. Haluamme käyttää omaa kieltämme julkisessa elämässä ja noudattaa oman eduskuntamme lakeja. Kulttuuri-ilmaisumme tukahdutettiin Francon diktatuurin aikana. Ymmärrämme, että olemme vaarassa menettää sen, mitä emme säilytä.

Taloudellinen hyvinvointi: Katalonia on vauras valtio. Veromme tukevat valtioita, jotka eivät osallistu yhtä paljon kuin me. Yksi liikkeemme iskulauseista on: "Madrid ryöstää meidät" – ei vain autonomiaamme, vaan myös varallisuuttamme. Toimiaksemme itsenäisesti luottaisimme vahvasti siteihimme muihin Euroopan unionin jäsenmaihin. Teemme tällä hetkellä kauppaa EU:n kanssa ja haluamme jatkaa näitä suhteita. Meillä on jo ulkomaanedustustoja Kataloniassa. Toivomme EU:n tunnustavan luomamme uuden valtion, mutta olemme tietoisia siitä, että tarvitsemme myös Espanjan hyväksynnän päästäksemme jäseneksi.

Ennakkotapaus: Vetoamme Euroopan unioniin tunnustamaan meidät. Olisimme ensimmäinen maa, joka eroaa euroalueen jäsenestä, mutta uusien kansakuntien muodostuminen ei ole uusi ilmiö Euroopassa. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt kansakuntien jakautuminen ei ole staattista. Neuvostoliitto jakautui suvereeneiksi valtioiksi jakautumisensa jälkeen, ja jopa viime aikoina monet Skotlannista ovat pyrkineet irtautumaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Kosovo, Montenegro ja Serbia ovat kaikki suhteellisen uusia.

Espanjan yhtenäisyys – Katalonian pitäisi pysyä osavaltiona Espanjassa.

Position: Katalonia on valtio Espanjassa, eikä sen pitäisi yrittää erota. Sen sijaan sen tulisi pyrkiä vastaamaan tarpeisiinsa olemassa olevan rakenteen puitteissa.

Harrastukset:

Prosessin legitimiteetti: Lokakuun 1st kansanäänestys oli laiton ja ylitti perustuslakimme. Paikallinen poliisi salli laittoman äänestyksen, jonka estämiseksi heidän olisi pitänyt toimia. Meidän piti kutsua valtakunnallinen poliisi valvomaan tilannetta. Olemme ehdottaneet uusien laillisten vaalien järjestämistä, joiden uskomme palauttavan hyvän tahdon ja demokratian. Sillä välin pääministerimme Mariano Rajoy käyttää artiklaa 155 erottaakseen Katalonian presidentin Carles Puidgemontin virastaan ​​ja syyttää Katalonian poliisikomentajaa Josep Lluis Traperoa kapinasta.

Kulttuurien säilyttäminen: Espanja on monipuolinen kansakunta, joka koostuu useista erillisistä kulttuureista, joista jokainen edistää kansallista identiteettiä. Koostuumme seitsemästätoista alueesta, ja niitä yhdistää kieli, kulttuuri ja jäsentemme vapaa liikkuvuus. Monet Katalonian ihmiset tuntevat vahvan espanjalaisen identiteetin. Viime laillisissa vaaleissa 40 prosenttia äänesti ammattiliittojen puolesta. Tuleeko heistä vainotuksi vähemmistöksi, jos itsenäisyys etenee? Identiteetin ei tarvitse sulkea pois toisiaan. On mahdollista olla ylpeä siitä, että on sekä espanjalainen että katalaani.

Taloudellinen hyvinvointi:  Katalonia on arvokas panos kokonaistalouteemme, ja jos se eroaisi, kärsisimme tappioita. Haluamme tehdä kaikkemme estääksemme nämä tappiot. On oikein, että rikkaammat alueet tukevat köyhempiä. Katalonia on velkaa Espanjan kansalliselle hallitukselle, ja sen odotetaan osallistuvan Espanjan velkojen maksamiseen muille maille. Heillä on velvollisuuksia, jotka heidän on tunnustettava. Lisäksi kaikki tämä levottomuus on haitallista matkailulle ja taloudellemme. Lähteminen vahingoittaa myös Kataloniaa, koska suuret yritykset eivät halua tehdä siellä liiketoimintaa. Esimerkiksi Sabadell on jo siirtänyt pääkonttorinsa toiselle alueelle.

Ennakkotapaus: Katalonia ei ole Espanjan ainoa alue, joka on ilmaissut kiinnostuksensa irtautumiseen. Olemme nähneet Baskimaan itsenäisyysliikkeen vaimenneen ja muuttuneen. Nykyään monet Baskimaan espanjalaiset ilmaisevat tyytyväisyytensä suhteeseensa keskushallintoon. Haluamme säilyttää rauhan emmekä avata uudelleen kiinnostusta itsenäisyyteen muilla Espanjan alueilla.

Sovitteluprojekti: Sovittelutapaustutkimuksen kehittäjä Laura Waldman, 2017

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uskonnot Igbolandissa: monipuolistaminen, merkitys ja kuuluminen

Uskonto on yksi sosioekonomisista ilmiöistä, jolla on kiistattomasti vaikutuksia ihmiskuntaan kaikkialla maailmassa. Niin pyhältä kuin se näyttääkin, uskonto ei ole vain tärkeä minkä tahansa alkuperäisväestön olemassaolon ymmärtämiselle, vaan sillä on myös poliittista merkitystä etnisissä ja kehityskonteksteissa. Historiallisia ja etnografisia todisteita uskonnon ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista ja nimikkeistä on runsaasti. Igbo-kansakunta Etelä-Nigeriassa, molemmin puolin Niger-jokea, on yksi Afrikan suurimmista mustien yrittäjyyskulttuuriryhmistä, jolla on erehtymätön uskonnollinen kiihko, joka liittyy kestävään kehitykseen ja etnisiin vuorovaikutuksiin perinteisten rajojen sisällä. Mutta Igbolandin uskonnollinen maisema muuttuu jatkuvasti. Vuoteen 1840 asti igbojen hallitseva uskonto oli alkuperäiskansojen tai perinteinen uskonto. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun kristillinen lähetystyö aloitti alueella, vapautui uusi voima, joka lopulta muotoili uudelleen alueen alkuperäiskansojen uskonnollisen maiseman. Kristinusko kasvoi kääpiöimään jälkimmäisen ylivallan. Ennen kristinuskon satavuotisjuhlavuotta Igbolannissa islam ja muut vähemmän hegemoniset uskonnot nousivat kilpailemaan alkuperäiskansojen igbouskontoja ja kristinuskoa vastaan. Tämä artikkeli seuraa uskonnollista monimuotoisuutta ja sen toiminnallista merkitystä harmonisen kehityksen kannalta Igbolannissa. Se kerää tiedot julkaistuista teoksista, haastatteluista ja esineistä. Se väittää, että kun uusia uskontoja ilmaantuu, Igbo-uskonnollinen maisema jatkaa monipuolistumista ja/tai sopeutumista joko olemassa olevien ja nousevien uskontojen joukossa olevaan inklusiivisuuteen tai eksklusiivisuuteen igbojen selviytymisen vuoksi.

Jaa:

Kääntyminen islamiin ja etniseen nationalismiin Malesiassa

Tämä artikkeli on osa laajempaa tutkimusprojektia, joka keskittyy etnisen malaijilaisen nationalismin ja ylivallan nousuun Malesiassa. Vaikka etnisen malaijilaisen nationalismin nousu voidaan johtua useista tekijöistä, tässä artikkelissa keskitytään erityisesti Malesian islamilaisen muunnoslakiin ja siihen, onko se vahvistanut etnistä malaijilaista ylivaltaa vai ei. Malesia on monietninen ja moniuskontoinen maa, joka itsenäistyi briteistä vuonna 1957. Malaijat, jotka ovat suurin etninen ryhmä, ovat aina pitäneet islamin uskontoa osana identiteettiään, mikä erottaa heidät muista etnisistä ryhmistä, jotka tuotiin maahan Britannian siirtomaavallan aikana. Vaikka islam on virallinen uskonto, perustuslaki sallii muiden kuin malaijilaisten malesialaisten, nimittäin etnisten kiinalaisten ja intialaisten, harjoittaa rauhanomaisesti muita uskontoja. Malesiassa muslimien avioliittoja säätelevä islamilainen laki on kuitenkin velvoittanut ei-muslimien kääntymään islamiin, jos he haluavat mennä naimisiin muslimien kanssa. Tässä artikkelissa väitän, että islamilaista käännöslakia on käytetty työkaluna vahvistamaan Malesiassa etnistä malaijilaista nationalismia. Alustavat tiedot kerättiin muiden kuin malaijilaisten kanssa naimisissa olevien malaijilaisten muslimien haastattelujen perusteella. Tulokset ovat osoittaneet, että suurin osa malaijilaisista haastatelluista pitää islamiin kääntymistä niin välttämättömänä kuin islamilainen uskonto ja osavaltion laki edellyttävät. Lisäksi he eivät myöskään näe mitään syytä, miksi ei-malaijat vastustaisivat kääntymistä islamiin, sillä avioliitossa lapsia pidetään automaattisesti malaijilaisina perustuslain mukaan, mikä sisältää myös aseman ja etuoikeudet. Islamiin kääntyneiden ei-malaijien näkemykset perustuivat toissijaisiin haastatteluihin, joita muut tutkijat ovat tehneet. Koska muslimina oleminen liittyy malaijilaisuuteen, monet muut kuin malaijilaiset, jotka kääntyivät, kokevat, että heiltä on ryöstetty uskonnollinen ja etninen identiteetti, ja heidän painostuksensa omaksua etninen malaijilainen kulttuuri. Vaikka muuntolain muuttaminen saattaa olla vaikeaa, avoin uskontojen välinen vuoropuhelu kouluissa ja julkisella sektorilla saattaa olla ensimmäinen askel tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Jaa:

Parien vuorovaikutteisen empatian komponenttien tutkiminen ihmissuhteissa temaattisella analyysimenetelmällä

Tässä tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan vuorovaikutteisen empatian teemoja ja komponentteja iranilaisten parien ihmissuhteissa. Empatia parien välillä on siinä mielessä merkittävää, että sen puutteella voi olla monia kielteisiä seurauksia mikro- (parisuhteet), institutionaalisella (perhe-) ja makrotasolla (yhteiskunta). Tämä tutkimus tehtiin käyttämällä kvalitatiivista lähestymistapaa ja temaattista analyysimenetelmää. Tutkimukseen osallistuivat 15 valtion ja Azadin yliopiston viestintä- ja neuvontaosaston tiedekuntaa sekä yli kymmenen vuoden työkokemuksella omaavia media-asiantuntijoita ja perheneuvojat, jotka valittiin tarkoituksenmukaisella otannalla. Tietojen analyysi suoritettiin Attride-Stirlingin temaattista verkkolähestymistapaa käyttäen. Tietojen analysointi tehtiin kolmivaiheisen temaattisen koodauksen perusteella. Tulokset osoittivat, että vuorovaikutteisella empatialla globaalina teemana on viisi organisoivaa teemaa: empaattinen sisäinen toiminta, empaattinen vuorovaikutus, määrätietoinen identifiointi, kommunikatiivinen kehystys ja tietoinen hyväksyminen. Nämä teemat muodostavat artikuloidussa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa parien vuorovaikutteisen empatian temaattisen verkoston heidän ihmissuhteissaan. Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittivat, että interaktiivinen empatia voi vahvistaa parien ihmissuhteita.

Jaa: