Kiinan tunnusomaisen sovittelumallin vahvuudet ja heikkoudet

Tiivistelmä:

Kiinalainen sovittelumalli on kehittynyt tyypilliseksi ja sekoitettuun muotoon suosituna ja suosittuna riidanratkaisumenetelmänä, jolla on pitkä historia ja perinteet. Tyypillinen sovittelumalli osoittaa, että toisaalta paikallisten tuomioistuinten ohjaama vahvasti institutionalisoitunut sovittelutyyli on ollut laajalti käytössä useimmissa suhteellisen taloudellisesti kehittyneissä rannikkokaupungeissa; toisaalta perinteinen sovittelutapa, jossa riidat ratkaistaan ​​enimmäkseen kylänjohtajien, klaanien johtajien ja/tai yhteisön eliitin kautta, on edelleen olemassa ja sitä harjoitetaan Kiinan maaseutualueilla. Tämä tutkimus esittelee Kiinan sovittelumallin erityispiirteitä ja pohtii Kiinalle ominaisen sovittelumallin etuja ja heikkouksia.

Lue tai lataa koko paperi:

Wang, Zhiwei (2019). Kiinan tunnusomaisen sovittelumallin vahvuudet ja heikkoudet

Journal of Living Together, 6 (1), s. 144-152, 2019, ISSN: 2373-6615 (painettu); 2373-6631 (Verkossa).

@Artikkeli{Wang2019
Otsikko = {Kiinan tunnusomaisen sovittelumallin vahvuudet ja heikkoudet}
Kirjailija = {Zhiwei Wang}
URL-osoite = {https://icermediation.org/chinas-mediation-model/}
ISSN = {2373-6615 (tulostettu); 2373-6631 (Verkossa)}
Vuosi = {2019}
Päivämäärä = {2019-12-18}
Journal = {Journal of Living Together}
Äänenvoimakkuus = {6}
Numero = {1}
Sivut = {144-152}
Julkaisija = {Kansainvälinen etno-uskonnollisen sovittelun keskus}
Osoite = {Mount Vernon, New York}
Painos = {2019}.

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Voiko useita totuuksia olla olemassa samanaikaisesti? Näin yksi epäluottamuslause edustajainhuoneessa voi tasoittaa tietä koville mutta kriittisille keskusteluille Israelin ja Palestiinan välisestä konfliktista eri näkökulmista

Tämä blogi perehtyy Israelin ja Palestiinan konfliktiin tunnustaen erilaisia ​​näkökulmia. Se alkaa tarkastelemalla edustaja Rashida Tlaibin epäluottamuslausetta ja pohtii sitten lisääntyviä keskusteluja eri yhteisöjen - paikallisesti, kansallisesti ja maailmanlaajuisesti - välillä, jotka korostavat ympärillä vallitsevaa jakautumista. Tilanne on erittäin monimutkainen, ja siihen liittyy lukuisia kysymyksiä, kuten eri uskontojen ja etnisten ryhmien edustajien välinen kiista, edustajainhuoneen edustajien suhteeton kohtelu kamarin kurinpitoprosessissa ja syvälle juurtunut useiden sukupolvien välinen konflikti. Tlaibin tuomion monimutkaisuus ja sen seisminen vaikutus niin moniin tekevät Israelin ja Palestiinan välillä tapahtuvien tapahtumien tarkastelun entistä tärkeämmäksi. Kaikilla näyttää olevan oikeat vastaukset, mutta kukaan ei voi olla samaa mieltä. Miksi näin on?

Jaa:

Kääntyminen islamiin ja etniseen nationalismiin Malesiassa

Tämä artikkeli on osa laajempaa tutkimusprojektia, joka keskittyy etnisen malaijilaisen nationalismin ja ylivallan nousuun Malesiassa. Vaikka etnisen malaijilaisen nationalismin nousu voidaan johtua useista tekijöistä, tässä artikkelissa keskitytään erityisesti Malesian islamilaisen muunnoslakiin ja siihen, onko se vahvistanut etnistä malaijilaista ylivaltaa vai ei. Malesia on monietninen ja moniuskontoinen maa, joka itsenäistyi briteistä vuonna 1957. Malaijat, jotka ovat suurin etninen ryhmä, ovat aina pitäneet islamin uskontoa osana identiteettiään, mikä erottaa heidät muista etnisistä ryhmistä, jotka tuotiin maahan Britannian siirtomaavallan aikana. Vaikka islam on virallinen uskonto, perustuslaki sallii muiden kuin malaijilaisten malesialaisten, nimittäin etnisten kiinalaisten ja intialaisten, harjoittaa rauhanomaisesti muita uskontoja. Malesiassa muslimien avioliittoja säätelevä islamilainen laki on kuitenkin velvoittanut ei-muslimien kääntymään islamiin, jos he haluavat mennä naimisiin muslimien kanssa. Tässä artikkelissa väitän, että islamilaista käännöslakia on käytetty työkaluna vahvistamaan Malesiassa etnistä malaijilaista nationalismia. Alustavat tiedot kerättiin muiden kuin malaijilaisten kanssa naimisissa olevien malaijilaisten muslimien haastattelujen perusteella. Tulokset ovat osoittaneet, että suurin osa malaijilaisista haastatelluista pitää islamiin kääntymistä niin välttämättömänä kuin islamilainen uskonto ja osavaltion laki edellyttävät. Lisäksi he eivät myöskään näe mitään syytä, miksi ei-malaijat vastustaisivat kääntymistä islamiin, sillä avioliitossa lapsia pidetään automaattisesti malaijilaisina perustuslain mukaan, mikä sisältää myös aseman ja etuoikeudet. Islamiin kääntyneiden ei-malaijien näkemykset perustuivat toissijaisiin haastatteluihin, joita muut tutkijat ovat tehneet. Koska muslimina oleminen liittyy malaijilaisuuteen, monet muut kuin malaijilaiset, jotka kääntyivät, kokevat, että heiltä on ryöstetty uskonnollinen ja etninen identiteetti, ja heidän painostuksensa omaksua etninen malaijilainen kulttuuri. Vaikka muuntolain muuttaminen saattaa olla vaikeaa, avoin uskontojen välinen vuoropuhelu kouluissa ja julkisella sektorilla saattaa olla ensimmäinen askel tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Jaa:

Uskonnot Igbolandissa: monipuolistaminen, merkitys ja kuuluminen

Uskonto on yksi sosioekonomisista ilmiöistä, jolla on kiistattomasti vaikutuksia ihmiskuntaan kaikkialla maailmassa. Niin pyhältä kuin se näyttääkin, uskonto ei ole vain tärkeä minkä tahansa alkuperäisväestön olemassaolon ymmärtämiselle, vaan sillä on myös poliittista merkitystä etnisissä ja kehityskonteksteissa. Historiallisia ja etnografisia todisteita uskonnon ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista ja nimikkeistä on runsaasti. Igbo-kansakunta Etelä-Nigeriassa, molemmin puolin Niger-jokea, on yksi Afrikan suurimmista mustien yrittäjyyskulttuuriryhmistä, jolla on erehtymätön uskonnollinen kiihko, joka liittyy kestävään kehitykseen ja etnisiin vuorovaikutuksiin perinteisten rajojen sisällä. Mutta Igbolandin uskonnollinen maisema muuttuu jatkuvasti. Vuoteen 1840 asti igbojen hallitseva uskonto oli alkuperäiskansojen tai perinteinen uskonto. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun kristillinen lähetystyö aloitti alueella, vapautui uusi voima, joka lopulta muotoili uudelleen alueen alkuperäiskansojen uskonnollisen maiseman. Kristinusko kasvoi kääpiöimään jälkimmäisen ylivallan. Ennen kristinuskon satavuotisjuhlavuotta Igbolannissa islam ja muut vähemmän hegemoniset uskonnot nousivat kilpailemaan alkuperäiskansojen igbouskontoja ja kristinuskoa vastaan. Tämä artikkeli seuraa uskonnollista monimuotoisuutta ja sen toiminnallista merkitystä harmonisen kehityksen kannalta Igbolannissa. Se kerää tiedot julkaistuista teoksista, haastatteluista ja esineistä. Se väittää, että kun uusia uskontoja ilmaantuu, Igbo-uskonnollinen maisema jatkaa monipuolistumista ja/tai sopeutumista joko olemassa olevien ja nousevien uskontojen joukossa olevaan inklusiivisuuteen tai eksklusiivisuuteen igbojen selviytymisen vuoksi.

Jaa:

Etnisyys välineenä uskonnollisen ääriliikkeiden rauhoittamiseen: tapaustutkimus Somalian sisäisistä konflikteista

Somalian klaanijärjestelmä ja uskonto ovat kaksi merkittävintä identiteettiä, jotka määrittelevät Somalian kansakunnan perustavanlaatuisen sosiaalisen rakenteen. Tämä rakenne on ollut tärkein Somalian kansaa yhdistävä tekijä. Valitettavasti saman järjestelmän katsotaan olevan kompastuskivi Somalian valtion sisäisen konfliktin ratkaisemisessa. Havaittavasti klaani erottuu Somalian sosiaalisen rakenteen keskeisenä pilarina. Se on somalialaisten toimeentulon tulopiste. Tämä artikkeli tutkii mahdollisuutta muuttaa klaanisukulaisuuden dominanssi tilaisuudeksi neutraloida uskonnollisen ääriliikkeiden kielteisiä vaikutuksia. Paperi omaksuu John Paul Lederachin esittämän konfliktinmuutosteorian. Artikkelin filosofinen näkemys on positiivinen rauha, kuten Galtung esitti. Ensisijaiset tiedot kerättiin kyselylomakkeilla, fokusryhmäkeskusteluilla (FGD) ja puolistrukturoiduilla haastatteluaikatauluilla, joihin osallistui 223 vastaajaa, joilla oli tietoa Somalian konfliktikysymyksistä. Toissijaiset tiedot kerättiin kirjojen ja lehtien kirjallisuuskatsauksen kautta. Tutkimuksessa todettiin, että klaani on Somalian voimakas asu, joka voi saada uskonnollisen ääriryhmän Al Shabaabin neuvottelemaan rauhan puolesta. Al Shabaabia on mahdotonta valloittaa, koska se toimii väestön sisällä ja sillä on hyvä sopeutumiskyky käyttämällä epäsymmetrisiä sodankäyntitaktiikoita. Lisäksi Al Shabaab pitää Somalian hallitusta ihmisen tekemänä ja siksi laittomana, kelvottomana kumppanina neuvotella. Lisäksi ryhmän saaminen neuvotteluihin on dilemma; demokratiat eivät neuvottele terroristiryhmien kanssa, jotta ne legitimoisivat niitä väestön ääneksi. Siksi klaanista tulee luettava yksikkö, joka hoitaa hallituksen ja uskonnollisen ääriryhmän Al Shabaabin välisen neuvotteluvastuun. Klaanilla voi myös olla avainrooli tavoittaessaan nuoria, jotka ovat ääriryhmien radikalisoitumiskampanjoiden kohteena. Tutkimuksessa suositellaan, että Somalian klaanijärjestelmä, joka on tärkeä instituutio maassa, toimisi kumppanina, jotta se tarjoaisi keskitien konfliktissa ja toimisi siltana valtion ja uskonnollisen ääriryhmittymän Al Shabaabin välillä. Klaanijärjestelmä tuo todennäköisesti kotimaisia ​​ratkaisuja konfliktiin.

Jaa: