Terrorismin torjunta: kirjallisuuskatsaus

Tiivistelmä:

Terrorismi ja sen yksittäisille valtioille ja globaalille yhteisölle aiheuttamat turvallisuusuhat hallitsevat tällä hetkellä julkista keskustelua. Tutkijat, päättäjät ja tavalliset kansalaiset ovat mukana loputtomassa tutkimuksessa terrorismin luonteesta, perimmäisistä syistä, vaikutuksista, suuntauksista, malleista ja keinoista. Vaikka vakava akateeminen tutkimus terrorismista juontaa juurensa 1970- ja 1980-luvun alkupuolelle (Crenshaw, 2014), Yhdysvalloissa 9/11 terrori-isku toimi katalysaattorina, joka tehosti tutkimustyötä akateemisissa piireissä (Sageman, 2014). Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii tutkimaan yksityiskohtaisesti viittä peruskysymystä, jotka ovat terrorismin akateemisen tutkimuksen keskiössä. Nämä kysymykset ovat: Onko terrorismilla maailmanlaajuisesti hyväksytty määritelmä? Käsittelevätkö päättäjät todella terrorismin perimmäisiä syitä vai taistelevatko he sen oireita? Missä määrin terrorismi ja sen uhat rauhalle ja turvallisuudelle ovat jättäneet lähtemättömän arven ihmiskuntaan? Jos pitäisimme terrorismia julkisena sairautena, millaisia ​​lääkkeitä voitaisiin määrätä sen pysyväksi parantamiseksi? Mitkä menetelmät, tekniikat ja prosessit olisivat sopivia auttamaan asianomaisia ​​ryhmiä käymään mielekästä keskustelua terrorismista, jotta saadaan aikaan molempia osapuolia hyväksyttäviä ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotka perustuvat luotettavaan tietoon sekä yksilöiden ja ryhmien ihmisarvon ja oikeuksien kunnioittamiseen? Näihin kysymyksiin vastaamiseksi esitetään perusteellinen tutkimus saatavilla olevasta tutkimuskirjallisuudesta terrorismin määritelmästä, syistä ja ratkaisuista. Katsauksessa ja analyysissä käytetty kirjallisuus on vertaisarvioituja aikakauslehtiä, joihin on haettu ja haettu ProQuest Central -tietokantojen kautta, sekä toimitetuissa niteissä ja tieteellisissä kirjoissa julkaistuja tutkimustuloksia. Tämä tutkimus on tieteellinen panos meneillään olevaan keskusteluun terrorismin torjunnan teorioista ja käytännöistä ja tärkeä väline aiheeseen liittyvässä julkisessa koulutuksessa.

Lue tai lataa koko paperi:

Ugorji, Basil (2015). Terrorismin torjunta: kirjallisuuskatsaus

Journal of Living Together, 2-3 (1), s. 125-140, 2015, ISSN: 2373-6615 (painettu); 2373-6631 (Verkossa).

@Artikkeli{Ugorji2015
Otsikko = {Terrorismin torjunta: kirjallisuusarvostelu}
Kirjailija = {Basil Ugorji}
URL-osoite = {https://icermediation.org/combating-terrorism/}
ISSN = {2373-6615 (tulostettu); 2373-6631 (Verkossa)}
Vuosi = {2015}
Päivämäärä = {2015-12-18}
IssueTitle = {Uskoon perustuva konfliktinratkaisu: Abrahamilaisten uskonnollisten perinteiden yhteisten arvojen tutkiminen}
Journal = {Journal of Living Together}
Äänenvoimakkuus = {2-3}
Numero = {1}
Sivut = {125-140}
Julkaisija = {Kansainvälinen etno-uskonnollisen sovittelun keskus}
Osoite = {Mount Vernon, New York}
Painos = {2016}.

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uskonnot Igbolandissa: monipuolistaminen, merkitys ja kuuluminen

Uskonto on yksi sosioekonomisista ilmiöistä, jolla on kiistattomasti vaikutuksia ihmiskuntaan kaikkialla maailmassa. Niin pyhältä kuin se näyttääkin, uskonto ei ole vain tärkeä minkä tahansa alkuperäisväestön olemassaolon ymmärtämiselle, vaan sillä on myös poliittista merkitystä etnisissä ja kehityskonteksteissa. Historiallisia ja etnografisia todisteita uskonnon ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista ja nimikkeistä on runsaasti. Igbo-kansakunta Etelä-Nigeriassa, molemmin puolin Niger-jokea, on yksi Afrikan suurimmista mustien yrittäjyyskulttuuriryhmistä, jolla on erehtymätön uskonnollinen kiihko, joka liittyy kestävään kehitykseen ja etnisiin vuorovaikutuksiin perinteisten rajojen sisällä. Mutta Igbolandin uskonnollinen maisema muuttuu jatkuvasti. Vuoteen 1840 asti igbojen hallitseva uskonto oli alkuperäiskansojen tai perinteinen uskonto. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun kristillinen lähetystyö aloitti alueella, vapautui uusi voima, joka lopulta muotoili uudelleen alueen alkuperäiskansojen uskonnollisen maiseman. Kristinusko kasvoi kääpiöimään jälkimmäisen ylivallan. Ennen kristinuskon satavuotisjuhlavuotta Igbolannissa islam ja muut vähemmän hegemoniset uskonnot nousivat kilpailemaan alkuperäiskansojen igbouskontoja ja kristinuskoa vastaan. Tämä artikkeli seuraa uskonnollista monimuotoisuutta ja sen toiminnallista merkitystä harmonisen kehityksen kannalta Igbolannissa. Se kerää tiedot julkaistuista teoksista, haastatteluista ja esineistä. Se väittää, että kun uusia uskontoja ilmaantuu, Igbo-uskonnollinen maisema jatkaa monipuolistumista ja/tai sopeutumista joko olemassa olevien ja nousevien uskontojen joukossa olevaan inklusiivisuuteen tai eksklusiivisuuteen igbojen selviytymisen vuoksi.

Jaa: