Venäjän hyökkäys Ukrainaan: Kansainvälisen etno-uskonnollisen sovittelukeskuksen lausunto

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 300x251 1

Kansainvälinen etno-uskonnollisen sovittelun keskus (ICERM) tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan räikeänä rikkomuksena YK: n peruskirjan 2 artikla (4) joka velvoittaa jäsenvaltiot pidättymään kansainvälisissä suhteissaan uhkailusta tai voimankäytöstä minkä tahansa valtion alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan.

Aloittamalla humanitaariseen katastrofiin johtaneen sotilaallisen toiminnan Ukrainaa vastaan ​​presidentti Vladimir Putin on vaarantanut ukrainalaisten hengen. Venäjän 24 alkanut sota Ukrainassa on johtanut jo tuhansiin sotilas- ja siviiliuhreihin sekä elintärkeän infrastruktuurin vaurioitumiseen. Se on aiheuttanut Ukrainan kansalaisten ja maahanmuuttajien joukkomuutoksia naapurimaihin Puolaan, Romaniaan, Slovakiaan, Unkariin ja Moldovaan.

ICERM on tietoinen Venäjän, Ukrainan ja viime kädessä Naton välillä vallitsevista poliittisista erimielisyyksistä, erimielisyyksistä ja historiallisista kiistoista. Aseellisten selkkausten kustannuksiin on kuitenkin aina liittynyt inhimillistä kärsimystä ja tarpeetonta kuolemaa, ja tämä hinta on aivan liian korkea maksettavaksi, kun diplomaattiset kanavat ovat avoinna kaikille osapuolille. ICERM:n ensisijainen intressi on konfliktin rauhanomaisen ratkaisun saavuttaminen sovittelun ja vuoropuhelun avulla. Huolenaiheemme ei ole vain konfliktin välittömät vaikutukset, vaan myös Venäjälle määrättyjen kansainvälisten pakotteiden, jotka viime kädessä vaikuttavat keskivertokansalaiseen, ja väistämättä laajalle levinneisiin taloudellisiin vaikutuksiin erityisesti maailman haavoittuville alueille. Nämä asettavat jo ennestään riskiryhmät suhteettoman suureen vaaraan.

ICERM panee myös vakavasti huolestuneena merkille raportit rotuun perustuvasta syrjinnästä, joka kohdistuu Ukrainasta pakeneviin afrikkalaisiin, eteläaasialaisiin ja karibialaisia ​​pakolaisiaja kehottaa painokkaasti viranomaisia ​​kunnioittamaan näiden vähemmistöjen oikeuksia ylittää kansainväliset rajat turvallisesti rodusta, ihonväristä, kielestä, uskonnosta tai kansallisuudesta riippumatta.

ICERM tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, kehottaa noudattamaan sovittua tulitaukoa siviilien turvallisen evakuoinnin mahdollistamiseksi ja vetoaa rauhanneuvotteluihin humanitaaristen ja aineellisten vahinkojen välttämiseksi. Organisaatiomme tukee kaikkia pyrkimyksiä, jotka edistävät vuoropuhelun, väkivallattomuuden ja muiden vaihtoehtoisten riidanratkaisujärjestelmien ja -prosessien käyttöä, ja siksi kannustaa tämän konfliktin osapuolia tapaamaan sovittelu- tai neuvottelupöytää ongelmien ratkaisemiseksi ja kaikkien riitojen ratkaisemiseksi ilman aggression käyttöä.

Siitä huolimatta järjestömme tunnustaa, että Venäjän sotilaallinen hyökkäys ei edusta Venäjän tavallisten ihmisten kollektiivista moraalia, jotka pyrkivät rauhanomaiseen ja vapaaseen rinnakkaiseloon sekä naapuriensa kanssa että alueellaan ja jotka eivät siedä Ukrainan siviileihin kohdistuvia julmuuksia Venäjän armeija. Siksi vaadimme kaikilta valtioilta sekä kansainvälisiltä, ​​alueellisilta ja kansallisilta järjestöiltä sitoutumista ihmiselämän ja koskemattomuuden arvon, valtion suvereniteetin suojelun ja, mikä tärkeintä, maailmanlaajuisen rauhan korostamiseen ja edistämiseen.

Venäjän sota Ukrainassa: ICERM-luento

ICERM-luento Venäjän sodasta Ukrainassa: pakolaisten uudelleensijoittaminen, humanitaarinen apu, Naton rooli ja ratkaisuvaihtoehdot. Keskusteltiin myös Ukrainasta naapurimaihin paenneiden mustien ja aasialaisten pakolaisten kokeman syrjinnän syistä ja luonteesta.

Pääpuhuja:

Osamah Khalil, Ph.D Tohtori Osamah Khalil on historian apulaisprofessori ja kansainvälisten suhteiden perustutkinto-ohjelman puheenjohtaja Syracusen yliopiston Maxwell School of Citizenship and Public Affairs -koulussa.

Tuoli:

Arthur Lerman, Ph.D., valtiotieteen, historian ja konfliktinhallinnan emeritusprofessori, Mercy College, New York.

Päivämäärä: Torstai 28.

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uskonnot Igbolandissa: monipuolistaminen, merkitys ja kuuluminen

Uskonto on yksi sosioekonomisista ilmiöistä, jolla on kiistattomasti vaikutuksia ihmiskuntaan kaikkialla maailmassa. Niin pyhältä kuin se näyttääkin, uskonto ei ole vain tärkeä minkä tahansa alkuperäisväestön olemassaolon ymmärtämiselle, vaan sillä on myös poliittista merkitystä etnisissä ja kehityskonteksteissa. Historiallisia ja etnografisia todisteita uskonnon ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista ja nimikkeistä on runsaasti. Igbo-kansakunta Etelä-Nigeriassa, molemmin puolin Niger-jokea, on yksi Afrikan suurimmista mustien yrittäjyyskulttuuriryhmistä, jolla on erehtymätön uskonnollinen kiihko, joka liittyy kestävään kehitykseen ja etnisiin vuorovaikutuksiin perinteisten rajojen sisällä. Mutta Igbolandin uskonnollinen maisema muuttuu jatkuvasti. Vuoteen 1840 asti igbojen hallitseva uskonto oli alkuperäiskansojen tai perinteinen uskonto. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun kristillinen lähetystyö aloitti alueella, vapautui uusi voima, joka lopulta muotoili uudelleen alueen alkuperäiskansojen uskonnollisen maiseman. Kristinusko kasvoi kääpiöimään jälkimmäisen ylivallan. Ennen kristinuskon satavuotisjuhlavuotta Igbolannissa islam ja muut vähemmän hegemoniset uskonnot nousivat kilpailemaan alkuperäiskansojen igbouskontoja ja kristinuskoa vastaan. Tämä artikkeli seuraa uskonnollista monimuotoisuutta ja sen toiminnallista merkitystä harmonisen kehityksen kannalta Igbolannissa. Se kerää tiedot julkaistuista teoksista, haastatteluista ja esineistä. Se väittää, että kun uusia uskontoja ilmaantuu, Igbo-uskonnollinen maisema jatkaa monipuolistumista ja/tai sopeutumista joko olemassa olevien ja nousevien uskontojen joukossa olevaan inklusiivisuuteen tai eksklusiivisuuteen igbojen selviytymisen vuoksi.

Jaa: