Toiveiden toteuttamisoppiin perustuvan hoidon tehokkuus ja sen vertailu kognitiivis-käyttäytymisterapiaan pariskunnissa, joilla on avioliittoongelmia uskomuksista ja uskonnollisista konflikteista johtuen

Tiivistelmä:

Terveen yhteiskunnan perusta on epäilemättä terveet perheet ja avio-ongelmien ratkaiseminen edistää yhteiskunnan rauhan kehittymistä merkittävästi. Nykyään monet terapeutilta apua hakevien parien ongelmat johtuvat uskomuksista ja uskonnollisista kognitiivisista konflikteista. Toisaalta uskonnolliset asiat ja niiden soveltaminen perheissä ovat terapeuttien tervetulleita. Tarvitaan kuitenkin teoria, joka voi opettaa terapeutteja tulkitsemaan parien uskonnollisia eroja ja vastaamaan niihin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on käyttää ultrauskonnolliseen toiveiden toteutusnäkymään perustuvaa hoitoprotokollaa ja verrata sen tuloksia kognitiivis-käyttäytymisnäkemykseen. Näkemyksen tehokkuus on vahvistettu tutkivissa kvalitatiivisissa tutkimuksissa. Teheranissa tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa kliinisissä haastatteluissa vahvistettiin 30 paria, joilla oli vakaumuksista johtuvia ongelmia, ja ne luokiteltiin satunnaisesti kolmeen yhtä suureen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä sai 8 klassista kognitiivis-käyttäytymisterapiakertaa, toinen ryhmä sai 8 hoitokertaa toiveiden toteutumisen perusteella ja kolmas ryhmä ei saanut mitään interventiota. Inventory of Enrich avioliittotyytyväisyys ja yleinen terveyskysely täytettiin interventioiden alussa ja lopussa, ja kaikki ryhmät mitattiin uudelleen seurantatutkimuksessa kuukautta myöhemmin. Testin pisteet analysoitiin käyttäen ANCOVAa. Tulokset osoittavat, että erot kolmen ryhmän tulosten välillä olivat merkitseviä (P < 0.01). Post hoc -testi osoitti, että vaikka molemmat hoidetut ryhmät (kognitiivis-käyttäytymishoidot ja toiveiden toteutushoidot) osoittivat merkittävää parannusta verrattuna kontrolliryhmään (P < 0.01), merkittäviä eroja ei havaittu kummankin ryhmän välillä eri hoidoilla (p> 0.05). Kuitenkin yhden kuukauden seurannassa toiveiden toteutumisdoktriinilla oli huomattavasti vakaampia tuloksia kuin klassisella kognitiivis-käyttäytymisterapialla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toiveiden toteutumiseen perustuvalla hoidolla ei ole pelkästään klassisen kognitiivis-käyttäytymishoidon kaltaista vaikutusta, vaan se on myös vakaampi pitkällä aikavälillä ja tällä tekniikalla hoidetut parit ilmoittivat olevansa tyytyväisempiä avioliittoon kuukauden kuluttua.

Lue tai lataa koko paperi:

Boroujerdi, Hossein Kazemeini; Payandan, Hossein; Zadeh, Maryam Moazen; Sohrab, Ramin; Moazenzadeh, Laleh (2018). Toiveiden toteuttamisoppiin perustuvan hoidon tehokkuus ja sen vertailu kognitiivis-käyttäytymisterapiaan pariskunnissa, joilla on avioliittoongelmia uskomuksista ja uskonnollisista konflikteista johtuen

Journal of Living Together, 4-5 (1), s. 101-108, 2018, ISSN: 2373-6615 (painettu); 2373-6631 (Verkossa).

@Artikkeli{Boroujerdi2018b
Title = {Toiveiden toteuttamisoppiin perustuvan hoidon tehokkuus ja sen vertailu kognitiivis-käyttäytymisterapiaan pariskunnissa, joilla on avioliittoongelmia uskomuserojen ja uskonnollisten konfliktien vuoksi}
Kirjoittaja = {Hossein Kazemeini Boroujerdi ja Hossein Payandan ja Maryam Moazen Zadeh ja Ramin Sohrab ja Laleh Moazenzadeh}
URL-osoite = {https://icermediation.org/marital-problems-due-to-differences-of-beliefs/}
ISSN = {2373-6615 (tulostettu); 2373-6631 (Verkossa)}
Vuosi = {2018}
Päivämäärä = {2018-12-18}
IssueTitle = {Eläkää yhdessä rauhassa ja harmoniassa}
Journal = {Journal of Living Together}
Äänenvoimakkuus = {4-5}
Numero = {1}
Sivut = {101-108}
Julkaisija = {Kansainvälinen etno-uskonnollisen sovittelun keskus}
Osoite = {Mount Vernon, New York}
Painos = {2018}.

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Kääntyminen islamiin ja etniseen nationalismiin Malesiassa

Tämä artikkeli on osa laajempaa tutkimusprojektia, joka keskittyy etnisen malaijilaisen nationalismin ja ylivallan nousuun Malesiassa. Vaikka etnisen malaijilaisen nationalismin nousu voidaan johtua useista tekijöistä, tässä artikkelissa keskitytään erityisesti Malesian islamilaisen muunnoslakiin ja siihen, onko se vahvistanut etnistä malaijilaista ylivaltaa vai ei. Malesia on monietninen ja moniuskontoinen maa, joka itsenäistyi briteistä vuonna 1957. Malaijat, jotka ovat suurin etninen ryhmä, ovat aina pitäneet islamin uskontoa osana identiteettiään, mikä erottaa heidät muista etnisistä ryhmistä, jotka tuotiin maahan Britannian siirtomaavallan aikana. Vaikka islam on virallinen uskonto, perustuslaki sallii muiden kuin malaijilaisten malesialaisten, nimittäin etnisten kiinalaisten ja intialaisten, harjoittaa rauhanomaisesti muita uskontoja. Malesiassa muslimien avioliittoja säätelevä islamilainen laki on kuitenkin velvoittanut ei-muslimien kääntymään islamiin, jos he haluavat mennä naimisiin muslimien kanssa. Tässä artikkelissa väitän, että islamilaista käännöslakia on käytetty työkaluna vahvistamaan Malesiassa etnistä malaijilaista nationalismia. Alustavat tiedot kerättiin muiden kuin malaijilaisten kanssa naimisissa olevien malaijilaisten muslimien haastattelujen perusteella. Tulokset ovat osoittaneet, että suurin osa malaijilaisista haastatelluista pitää islamiin kääntymistä niin välttämättömänä kuin islamilainen uskonto ja osavaltion laki edellyttävät. Lisäksi he eivät myöskään näe mitään syytä, miksi ei-malaijat vastustaisivat kääntymistä islamiin, sillä avioliitossa lapsia pidetään automaattisesti malaijilaisina perustuslain mukaan, mikä sisältää myös aseman ja etuoikeudet. Islamiin kääntyneiden ei-malaijien näkemykset perustuivat toissijaisiin haastatteluihin, joita muut tutkijat ovat tehneet. Koska muslimina oleminen liittyy malaijilaisuuteen, monet muut kuin malaijilaiset, jotka kääntyivät, kokevat, että heiltä on ryöstetty uskonnollinen ja etninen identiteetti, ja heidän painostuksensa omaksua etninen malaijilainen kulttuuri. Vaikka muuntolain muuttaminen saattaa olla vaikeaa, avoin uskontojen välinen vuoropuhelu kouluissa ja julkisella sektorilla saattaa olla ensimmäinen askel tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Jaa:

Uskonnot Igbolandissa: monipuolistaminen, merkitys ja kuuluminen

Uskonto on yksi sosioekonomisista ilmiöistä, jolla on kiistattomasti vaikutuksia ihmiskuntaan kaikkialla maailmassa. Niin pyhältä kuin se näyttääkin, uskonto ei ole vain tärkeä minkä tahansa alkuperäisväestön olemassaolon ymmärtämiselle, vaan sillä on myös poliittista merkitystä etnisissä ja kehityskonteksteissa. Historiallisia ja etnografisia todisteita uskonnon ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista ja nimikkeistä on runsaasti. Igbo-kansakunta Etelä-Nigeriassa, molemmin puolin Niger-jokea, on yksi Afrikan suurimmista mustien yrittäjyyskulttuuriryhmistä, jolla on erehtymätön uskonnollinen kiihko, joka liittyy kestävään kehitykseen ja etnisiin vuorovaikutuksiin perinteisten rajojen sisällä. Mutta Igbolandin uskonnollinen maisema muuttuu jatkuvasti. Vuoteen 1840 asti igbojen hallitseva uskonto oli alkuperäiskansojen tai perinteinen uskonto. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun kristillinen lähetystyö aloitti alueella, vapautui uusi voima, joka lopulta muotoili uudelleen alueen alkuperäiskansojen uskonnollisen maiseman. Kristinusko kasvoi kääpiöimään jälkimmäisen ylivallan. Ennen kristinuskon satavuotisjuhlavuotta Igbolannissa islam ja muut vähemmän hegemoniset uskonnot nousivat kilpailemaan alkuperäiskansojen igbouskontoja ja kristinuskoa vastaan. Tämä artikkeli seuraa uskonnollista monimuotoisuutta ja sen toiminnallista merkitystä harmonisen kehityksen kannalta Igbolannissa. Se kerää tiedot julkaistuista teoksista, haastatteluista ja esineistä. Se väittää, että kun uusia uskontoja ilmaantuu, Igbo-uskonnollinen maisema jatkaa monipuolistumista ja/tai sopeutumista joko olemassa olevien ja nousevien uskontojen joukossa olevaan inklusiivisuuteen tai eksklusiivisuuteen igbojen selviytymisen vuoksi.

Jaa:

Parien vuorovaikutteisen empatian komponenttien tutkiminen ihmissuhteissa temaattisella analyysimenetelmällä

Tässä tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan vuorovaikutteisen empatian teemoja ja komponentteja iranilaisten parien ihmissuhteissa. Empatia parien välillä on siinä mielessä merkittävää, että sen puutteella voi olla monia kielteisiä seurauksia mikro- (parisuhteet), institutionaalisella (perhe-) ja makrotasolla (yhteiskunta). Tämä tutkimus tehtiin käyttämällä kvalitatiivista lähestymistapaa ja temaattista analyysimenetelmää. Tutkimukseen osallistuivat 15 valtion ja Azadin yliopiston viestintä- ja neuvontaosaston tiedekuntaa sekä yli kymmenen vuoden työkokemuksella omaavia media-asiantuntijoita ja perheneuvojat, jotka valittiin tarkoituksenmukaisella otannalla. Tietojen analyysi suoritettiin Attride-Stirlingin temaattista verkkolähestymistapaa käyttäen. Tietojen analysointi tehtiin kolmivaiheisen temaattisen koodauksen perusteella. Tulokset osoittivat, että vuorovaikutteisella empatialla globaalina teemana on viisi organisoivaa teemaa: empaattinen sisäinen toiminta, empaattinen vuorovaikutus, määrätietoinen identifiointi, kommunikatiivinen kehystys ja tietoinen hyväksyminen. Nämä teemat muodostavat artikuloidussa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa parien vuorovaikutteisen empatian temaattisen verkoston heidän ihmissuhteissaan. Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittivat, että interaktiivinen empatia voi vahvistaa parien ihmissuhteita.

Jaa: