Kiistat julkisesta tilasta: uskonnollisten ja maallisten äänien uudelleenarviointi rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta

Tiivistelmä:

Vaikka uskonnolliset ja etniset konfliktit syntyvät yleensä sellaisista aiheista kuin alistuminen, vallan epätasapaino, maaoikeudenkäynnit jne., nykyaikaiset konfliktit – olivatpa ne sitten poliittisia tai sosiaalisia – ovat yleensä kamppailua tunnustamisesta, yleisen edun saatavuudesta ja ihmisoikeuskysymyksistä. Tätä taustaa vasten konfliktinratkaisu- ja rauhanrakennuspyrkimykset perinteisissä yhteiskunnissa, joissa on yhteisiä uskonnollisia, kulttuurisia, etnisiä ja kielellisiä etuja, voidaan tukahduttaa enemmän kuin valtiossa, jossa uskonnollinen ja etninen homogeenisuus puuttuu. Moniarvoisten valtioiden hallituksilla on keskeinen rooli taloudellisen, poliittisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden torjumisessa. Nykyaikaisten valtioiden on siksi hahmotettava julkinen tila, joka pystyy kohtaamaan moniarvoisuuden ja monimuotoisuuden haasteet konfliktinratkaisu- ja rauhanrakentamistoimissaan. Olennainen kysymys kuuluu: minkä pitäisi kehittyneessä postmodernissa maailmassa vaikuttaa poliittisten johtajien päätöksentekoon moniarvoisiin kulttuureihin vaikuttavissa julkisissa kysymyksissä? Vastatessaan tähän kysymykseen tämä artikkeli tarkastelee kriittisesti juutalais-kristittyjen filosofien ja maallisten poliittisten liberaalien panosta keskusteluun kirkon ja valtion erottamisesta ja korostaa heidän argumenttiensa tärkeitä näkökohtia, jotka voivat auttaa luomaan julkisen tilan, jota tarvitaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta nykyajan moniarvoisissa valtioissa. Väitän, että vaikka nykyajan yhteiskunnille on ominaista moniarvoisuus, erilaiset ideologiat, erilaiset uskomukset, arvot ja erilaiset uskonnolliset vakaumukset, kansalaiset ja poliittiset johtajat voivat ottaa opiksi sekä maallisessa että juutalais-kristillisessä uskonnollisessa ajattelussa juurtuneista taidoista ja interventiostrategioista, jotka sisältävät neuvottelun, empatian, tunnustamisen, hyväksymisen ja toisen kunnioittamisen.

Lue tai lataa koko paperi:

Sem, Daniel Oduro (2019). Kiistat julkisesta tilasta: uskonnollisten ja maallisten äänien uudelleenarviointi rauhan ja oikeudenmukaisuuden puolesta

Journal of Living Together, 6 (1), s. 17-32, 2019, ISSN: 2373-6615 (painettu); 2373-6631 (Verkossa).

@Artikkeli{Sem2019
Otsikko = {Kiistelmiä julkisesta tilasta: uskonnollisten ja maallisten äänien uudelleenarviointi rauhan ja oikeuden puolesta}
Kirjailija = {Daniel Oduro Sem}
Url = {https://icermediation.org/religious-and-secular-voices-for-peace-and-justice/},
ISSN = {2373-6615 (tulostettu); 2373-6631 (Verkossa)}
Vuosi = {2019}
Päivämäärä = {2019-12-18}
Journal = {Journal of Living Together}
Äänenvoimakkuus = {6}
Numero = {1}
Sivut = { 17-32}
Julkaisija = {Kansainvälinen etno-uskonnollisen sovittelun keskus}
Osoite = {Mount Vernon, New York}
Painos = {2019}.

Jaa:

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Uskonnot Igbolandissa: monipuolistaminen, merkitys ja kuuluminen

Uskonto on yksi sosioekonomisista ilmiöistä, jolla on kiistattomasti vaikutuksia ihmiskuntaan kaikkialla maailmassa. Niin pyhältä kuin se näyttääkin, uskonto ei ole vain tärkeä minkä tahansa alkuperäisväestön olemassaolon ymmärtämiselle, vaan sillä on myös poliittista merkitystä etnisissä ja kehityskonteksteissa. Historiallisia ja etnografisia todisteita uskonnon ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista ja nimikkeistä on runsaasti. Igbo-kansakunta Etelä-Nigeriassa, molemmin puolin Niger-jokea, on yksi Afrikan suurimmista mustien yrittäjyyskulttuuriryhmistä, jolla on erehtymätön uskonnollinen kiihko, joka liittyy kestävään kehitykseen ja etnisiin vuorovaikutuksiin perinteisten rajojen sisällä. Mutta Igbolandin uskonnollinen maisema muuttuu jatkuvasti. Vuoteen 1840 asti igbojen hallitseva uskonto oli alkuperäiskansojen tai perinteinen uskonto. Alle kaksi vuosikymmentä myöhemmin, kun kristillinen lähetystyö aloitti alueella, vapautui uusi voima, joka lopulta muotoili uudelleen alueen alkuperäiskansojen uskonnollisen maiseman. Kristinusko kasvoi kääpiöimään jälkimmäisen ylivallan. Ennen kristinuskon satavuotisjuhlavuotta Igbolannissa islam ja muut vähemmän hegemoniset uskonnot nousivat kilpailemaan alkuperäiskansojen igbouskontoja ja kristinuskoa vastaan. Tämä artikkeli seuraa uskonnollista monimuotoisuutta ja sen toiminnallista merkitystä harmonisen kehityksen kannalta Igbolannissa. Se kerää tiedot julkaistuista teoksista, haastatteluista ja esineistä. Se väittää, että kun uusia uskontoja ilmaantuu, Igbo-uskonnollinen maisema jatkaa monipuolistumista ja/tai sopeutumista joko olemassa olevien ja nousevien uskontojen joukossa olevaan inklusiivisuuteen tai eksklusiivisuuteen igbojen selviytymisen vuoksi.

Jaa:

Parien vuorovaikutteisen empatian komponenttien tutkiminen ihmissuhteissa temaattisella analyysimenetelmällä

Tässä tutkimuksessa pyrittiin tunnistamaan vuorovaikutteisen empatian teemoja ja komponentteja iranilaisten parien ihmissuhteissa. Empatia parien välillä on siinä mielessä merkittävää, että sen puutteella voi olla monia kielteisiä seurauksia mikro- (parisuhteet), institutionaalisella (perhe-) ja makrotasolla (yhteiskunta). Tämä tutkimus tehtiin käyttämällä kvalitatiivista lähestymistapaa ja temaattista analyysimenetelmää. Tutkimukseen osallistuivat 15 valtion ja Azadin yliopiston viestintä- ja neuvontaosaston tiedekuntaa sekä yli kymmenen vuoden työkokemuksella omaavia media-asiantuntijoita ja perheneuvojat, jotka valittiin tarkoituksenmukaisella otannalla. Tietojen analyysi suoritettiin Attride-Stirlingin temaattista verkkolähestymistapaa käyttäen. Tietojen analysointi tehtiin kolmivaiheisen temaattisen koodauksen perusteella. Tulokset osoittivat, että vuorovaikutteisella empatialla globaalina teemana on viisi organisoivaa teemaa: empaattinen sisäinen toiminta, empaattinen vuorovaikutus, määrätietoinen identifiointi, kommunikatiivinen kehystys ja tietoinen hyväksyminen. Nämä teemat muodostavat artikuloidussa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa parien vuorovaikutteisen empatian temaattisen verkoston heidän ihmissuhteissaan. Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittivat, että interaktiivinen empatia voi vahvistaa parien ihmissuhteita.

Jaa: